Suomen metsä on osa pohjoista havumetsävyöhykettä, tämä ulottuu Alaskasta Siperiaan ja sieltä Venäjälle. Toiselta nimeltään pohjoinen havumetsävyöhyke on Taiga. Havumetsävyöhyke kattaa 15% kaikkien mantereiden pinta-alasta ja sen metsät ovat maailman suurimmat. Maailman metsistä 40% kuuluu havumetsiin. Havumetsävyöhykkeellä kasvaa nimensä mukaisesti pääosin havupuita. Havupuista eniten esiintyy mäntyjä, kuusia, pihtoja sekä lehtikuusia. Soita esiintyy myös paljon. Havumetsävyöhykkeillä vallitsee lauhkea ilmasto. Havumetsävyöhykkeiden maaperä on vähäravinteinen ja hapan. Suomen metsät pitävät sisällään 2360 miljoonaa hehtaaria puuta. Puut kasvavat hurjasti. Kaikkien Suomen puut yhteenlaskettuna ne kasvavat päivässä yli miljoona kuutiometriä.

Suomi lukeutuu ehdottomasti maailman metsäisimpiin maihin. Metsä peittää Suomen pinta-alasta yli 70%. Seuraavaksi eniten metsää on Japanissa ja Ruotsissa. Suomessa yhtä asukasta kohden metsää on yli neljä hehtaaria. Suomen metsien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 26 miljoonaa hehtaaria. Metsätalouden kannalta hyödynnettävää metsää on 20 miljoonaa hehtaaria. Suojeltuja metsiä suomessa on hieman alle viisi prosenttia, eli 900 000 hehtaaria. Suomessa elää 1500 uhanalaista eläinlajia, joista viisisataa elää Suomen metsissä. Suomen metsästä suurimman osan omistaa yksityiset henkilöt. Toiseksi suurin omistusosuus metsistä on valtiolla ja kolmanneksi suurin osuus metsäteollisuudella. Pienimmän osuuden metsistä omistaa kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt.

Metsää ja sen antimia on käytetty jo vuosisatojen ajan hyväksi. Metsä on tarjonnut suojaa, ruokaa ja muita hyödykkeitä. Metsässä on viljelty, laidunnettu, se on tarjonnut marjoja ja sieniä. Metsien puita on käytetty kautta aikojen polttopuuna.

Metsätyypit

Metsämaat jaetaan karkeasti kahteen tyyppiin. Metsät ovat joko kankaita tai turvesoita. Kangasmaalla on mineraalimaa. Suot taas ovat vetisiä. Metsät luokitellaan usein myös tyyppilajien mukaan. Näitä ovat lehtometsä, tuore kangasmetsä sekä kuiva kangasmetsä.

Lajien kirjo

Havumetsävyöhykkeen vuoksi eläimiä ei esiinny kovin runsaslukuisesti. Monet tällä vyöhykkeellä asuvista lajeista esiintyy vain havumetsävyöhykkeellä. Suomen metsissä asustaa hirviä, peuroja, karhuja, susia, ilveksiä, ahmoja. Jyrsijöistä Suomen metsissä vipeltää sopuleita, myyriä, hiiriä, rottia. Myös metsäjänikset, lumikot, kärpät, saukot, oravat ja liito-oravat asustavat metsissämme. Linnuista metsissä esiintyy eniten tiaisia, kerttuja, tikkoja, haukkoja, pöllöjä sekä teeriä. Kokonaisuudessaan metsät tarjoavat elinympäristön yli 20 000 eliölajille! Suomen metsät pitävät sisällään myös uhanalaisia eläinlajeja, mutta nämä säilyttääksemme on monella taholla onneksi ryhdytty esimerkilliseen työhön. Esimerkiksi monet nettiyritykset kuten Vera & John kasino pyrkivät omalta osaltaan taloudellisesti tukemaan uhanalaisten lajien suojelua. Uhanalaisella tarkoitetaan lajia, joka on vaarassa kuolla sukupuuttoon tai se uhkaa hävitä tietyltä alueelta kokonaan. Uhanalaisia lajeja Suomessa on yli 2000.

Havupuumetsien arvo on kova puu- ja paperiteollisuudessa. Metsiä uhkaavat hakkuut. Luonnontilassa olevat metsät ovat yhä harvemmassa.

Metsillä on suuri merkitys Suomalaisuudessa. Metsä on osa kulttuuriamme. Metsistä puhutaan ja niistä opiskellaan kouluissa. Ulkomaita myöden metsät liitetään vahvasti osaksi Suomea. Lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsään. Suhde voi rakentua suvun, ympäristön, vapaa-ajan tai työn kautta. 50% suomalaisista asuu metsän välittömässä läheisyydessä, kotoa metsään on matkaa 200m puolella suomalaisista. Kaksi kolmesta suomalaisesta liikkuu viikoittain luonnossa.

Suomi on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien sopimusta, jonka tarkoituksena on suojella Suomen metsistä vähintään 17%. Suomen metsistä on suojeltuja yhteensä lähes kolme miljoonaa hehtaaria. Yksi merkittävä asia metsien suojelussa on uhanalaisten eläinlajien suojeleminen. Metsä on suurimmalle osalle lajeista elinympäristö. Suojelulla taataan uhanlaistenlajien mahdollisuus elää omassa ympäristössään. Metsillä on myös suuri merkitys meille ihmisille. Suojelulla halutaan säilyttää myös meidän ihmisten yhteys metsään.